Vaihtuvat näyttelyt
Vapaat muurarit. 250 vuotta vapaamuurilaisuutta Virossa
Suurgildi hoone
Vapaat muurarit. 250 vuotta vapaamuurilaisuutta Virossa
24.10.2020 - 31.10.2021

Näyttely Vapaat muurarit. 250 vuotta vapaamuurilaisuutta Virossa kertoo maailman erään vanhimman ja jäsenluvultaan suurimman maallisen järjestön tarinan, sen nykyajan tavoitteista ja veljeskunnan jäsenten osuudesta Viron historiassa. Keitä ovat nämä salaperäiset miehet esiliinoineen ja arvomerkkeineen – joista kyllä puhutaan paljon, mutta jotka itse eivät ole puheliaita?

Mikä yhdistää Voltairea ja Goethea, Giuseppe Garibaldia ja Winston Churchillia, Mozartia ja Sibeliusta, Henry Fordia ja André Citroëniä, Casanovaa ja Puškinia, David Rokefelleria ja Aleksandr Kerenskia, Alexandre Eiffeliä ja Mark Chagallia, Oscar Wildea ja Otto Wilhelm Masingia, Isaac Newtonina ja Arno Köörniä, lähes kaikkia USA:n presidenttejä ja parin viime vuosisadan Ruotsin kuninkaita ja vielä paljon muita eri alojen maailmalle tärkeitä keksintöjä, taide- ja sävelteoksia lahjoittaneita, historian tapahtumiin vaikuttaneita ja henkistä maailmaa avartaneita henkilöitä?

Kaikki he ovat olleet vapaamuurareita. Yhdistyksen monien jäsenten uskomattomana tuntuvien menestystarinoiden ja nerokkaiden tekojen osalta kysytään aina uudestaan, olisivatko he saavuttaneet sen kaiken myös ilman kuulumista vapaamuurareihin?

Skotlannin ja Englannin rakennusmestareiden veljeskunnasta 1700-luvun alussa muodostunut henkisen rakennustyön parissa toimiva vapaamuurarius on nykyään eräs maailman vanhimmista säännöllisesti toiminnassa olleista maallisista järjestöistä. Tällä hetkellä järjestössä on noin 4,5 miljoonaa jäsentä koko maailmassa, ja heistä noin 800 on virolaisia.

Viroon vapaamuurareiden ideat saapuivat Saksasta maahan muuttaneiden oppineiden ja siellä opiskelleiden baltiansaksalaisten opiskelijoiden kautta jo 1700-luvun keskipaikkeilla, mutta virallisten muurareiden yhdistysten eli loosien perustaminen alkoi vasta 1770-luvulla. Henkilö- ja ajatusvapauden ideoihin perustuva loosien toiminta jäi kuitenkin Venäjän imperiumin – johon Viron alueet tuolloin kuuluivat – despoottisen ja epävarman tsaarinvallan vuoksi lyhyeksi. Aleksanteri I käskystä kiellettiin loosien toiminta jo 1820-luvulla, ja painostusten pelossa vapaamuurareiden kokoontumiset loppuivat. Uudestaan alettiin kokoontua vasta 172 vuotta myöhemmin, kun toimintansa aloitti ensimmäinen kansallinen loosi Fööniks osana Suomen Suurloosi. Nopeasti kasvanut veljeskunta itsenäistyi 18. toukokuuta 1999, jolloin Tallinnassa perustettiin kansallinen keskusjärjestö Viron Vapaiden ja Tunnustettujen Vapaamuurareiden Suurloosi.

Näyttely Vapaat muurarit. 250 vuotta vapaamuurilaisuutta Virossa esittelee vapaamuurareiden pitkiin perinteisiin perustuvan järjestön mielenkiintoista henkistä ja esineellistä maailmaa. Ajatuksia herättävällä tavalla rakennetussa näyttelyssä voidaan nähdä muurareiden niin parinsadan vuoden takaisia kuin nykyäänkin käytössä olevia asusteita, rituaalisia esineitä ja asiakirjoja ja kuunnella vapaamuurareiden joukkoon kuuluneiden tunnettujen säveltäjien musiikkia. Muurareiden loosin teemoihin perustuva, asettelu-, grafiikka- ja äänitaustaltaan kiehtova näyttely avaa vierailijoille puoleksi vuodeksi oven, joka tavallisesti on avoinna vain veljeskunnan jäsenille.

Näyttely Vapaat muurarit. 250 vuotta vapaamuurilaisuutta Virossa on uteliaille ja mieleltään avoimille vierailijoille avoinna 24. lokakuusta 2020 alkaen Viron historiallisen museon Suurkillan talossa Pikk-kadulla.

Näyttelyn ohella ilmestyy myös perusteellinen julkaisu, joka antaa katsauksen vapaamuurarijärjestön historiasta, monimutkaisesta rakenteesta ja symboliikasta sekä looseihin kuuluneista tunnetuista henkilöistä. Kuvaavana materiaalina on käytetty 1700-luvun lopusta ja 1800-luvun alusta peräisin olevia vapaamuurareiden rituaaliesineitä, virkakoruja ja -esiliinoja sekä ainutlaatuisia arkistoasiakirjoja Viron historiallisen museon kokoelmista. Kirja on hyvä lisä näyttelyyn ja käsikirjaksi niille, joita vapaamuurareiden allegorioiden ja mystiikan maailmankuva puhuttelee.

Näyttely on syntynyt yhteistyössä Viron vapaamuurareiden seuran kanssa.

Kuraattorit: Anne Ruussaar, Milan Pening

Konsultti: Anti Oidsalu

Graafinen suunnittelu: Identity (Ionel Lehari, Maret Põldre)

Tilasuunnittelu: Ruumilabor (Andres Labi, Janno Roos)

Teknikko: Taavi Tuisk

Konservaattorit: Tiina Sakermaa, Theodora Kormpaki

Kiitoksemme: Laura Kipper, Krista Sarv, Ene Hiio, Arne Kaasik, Mart Laul, Ürge-Maarit Mäetamm, Epi Tohvri, Mari-Leen Tammela, Vahur Lõhmus.